Luukku 6: hevosaiheisia runoja

       

Tässä muutamia hevosaiheisia runoja ja yksi vähän joulusempikin hevosruno, tosin sen otsikko ei kyllä ole mikään jouluinen :D. Kaikki runot ovat minun itse keksimiäni.

        Poni kutasydäminen                                                      Yön hevonen

Kun näin sinut ensimmäsen kerran,                            Hevonen tumma ja pehmoinen,                
näytit kiltille ja söpölle ponille.                                   laukkaa yli öisten peltojen.
Ruskeailla similläsi katselit,                                        Kuulee kuiskeen tuulen hennon,
ja heinää maasta hamusit.                                            huomaa pienen enkelin lennon.
kun ensimmäissen kerran sinua talutin                       Sillon vauhtiaan se kiihdyttää,
lähdit karkuun,                                                             ja pienen tallin ohi nelistää.
ja minut meilkein maahan kumosit.                             Mutta huomaamatta siltä jää,
Yhden kerran uhkasit jopa potkaista,                           tonttu joka tallin varjoista kurkistaa.
ja ulkokuoresi alta paljastit,                                          Lumi tontun päälle pöllyää,
ponin tuittupäisen ja jekkuilevan.                               ja takaisin piiloon se sujahtaa.
Mut silti oon susta aina tykänny,                                  Hevonen jatkaa yhä juoksuaan,
ja kultaisen sydämesi huomannut.                                ja pian se öiseen varjoon katoaa.
Monet jutut on yhdessä koettu,
ja toivottavasti,
tullaan vielä lisää kokemaan.
Sinua aina rakastan,

vaik tiemme joskut eroavat.

    

                                                                                  
    Vihreä laidun                                                                               Unihevonen

Oli laitumella hevosia tuhansia,                                      Kun näin sut, mun sydän pysähtyi.  
silti vain yhden mä näin.                                                 Olit niin upea, että suhun rakastuin.
Oman kimon silkkiturpani,                                             Vaaleat jouhet ja höyheniset siivet,
joka laukkaan pyrähti,                                                     olit unihevoseni, oma rakkaani.
höristen tuli minua päin.                                                 Joka ilta kun nukkumaan menin,
Silkkiturvallaan taskujani hamusi,                                  susta unta näin.
ja namun sille annoin,                                                     Sä mulle hirnuit ja laukkasit päin.
kun se niitä niin halusi.                                                   Mutta yhtenä yönä et tullut,
Se päänsä syliini laski,                                                    et kutsua mun sä kuullut.
ja sen korvaan mä kuiskin,                                              toivon ettei se ollut tapaaminen viimein
kerroin kuinka mä sitä rakastin.                                      Hyvästi siis unihevonen,
Viimeisen kerran sen selkään hyppäsin,
ja laukkattiin Auringon laskua päin.
Pian tää kaikki oli ohi,
ja kyynel poskelleni vierähti näin.
Kimoni takaisin lähti,
ja menetin taas armaani.
Rakkaani kaukaa hyvästit minulle hirnuu,
olen onnellinen vaikka jäikin vain kaipuu.

                                                                                                  

                                                       Mikä oli suosikkirunosi?